Kartalla ja sen ohi

Vielä ehtoon ratoksi kävimme Taviran hotellin aulassa surffailemassa netissä, Pas ei muuten päässyt facebookiin *kjäh kjäh* mutta sen sijaan varasimme Marbellasta hotellihuoneen. Meitä odottaa siellä pieni ja vaatimaton sviitti merinäköalalla, king size-vuoteella ja parvekkeella. Onpahan sitten vähän vertailukohtaa jahka palaamme takaisin huoneistohotelliimme Nerjassa ihastelemaan keittokomerossa olevaa pyykkikonetta ja vastapäistä kerrostaloa.
Tämä off season -matkailu on todella hauskaa ja palkitsevaa, jälleen kerran saamme sellaisen huoneen pilkkahintaan, johon normaaliaikana meillä ei olisi vara edes vilkaista. Toivottavasti tulossa oleva dementia ei resetoi aivan kaikkia matkoja muistista, meillä on ollut niin jehnaa hippalehtaa siellä täällä maailmalla. Googlen karttaohjelma heitti meille muutaman reittivaihtoehdon sekä hotellin mahdollisen sijainnin, joten jännitystä tulee riittämään taas ihan tarpeeksi. Aamulla napattiin ruoka ääntä kohti ja suunta takaisin Espanjaan.

Rajan vaihduttua jälleen Espanjan puolelle me pääsimme nauttimaan aivan Aidosta ja Oikeasta ratsiasta. Paikalliset kissalan pojat viittasivat sivuun, meidän kielitaito espanjassa on juuri yhtä hyvä kuin tullimiehen suomen taito, eli tasoissa oltiin. Pas esitteli ensin ajokorttinsa, jota tullimies (tai poliisi) pyöritteli asiantuntevan näköisenä, vaikka se olikin ylösalaisin hänen kädessään. Sen jälkeen käytiin kurkistamassa takakonttiin jossa onneksi ei ollut yhtään laittomasti maassa oleskelevaa hotellisiivoojaa hiljaa makaamassa ja kuiskaamassa: "Hola". Heebo halusi nähdä contractin, joten se oli ehkä autovuokraussopimus, jonka Pas kaivoi matka-askistaan. Hieman huomiota herätti se, että meillä on eilen ostettua valkosipulileipää takakontissa päivän evääksi. Haju siitä on aika voimakas :)

Tälle päivälle reittinä tulee olemaan Portugali-Huelva-Sevilla-Marbella. Tuon viimeisen välin ajattelimme mennä pienempiä reittejä, joten eiköhän siinä jälleen kerran panna avioliitto puntariin ja kartturin taidot testiin.
Ne pienemmät reitit olivat - yllätys yllätys - sarjaan "poksauta verisuoni päästäsi"-teitä. Eli rotkoja, mutkia, pehmeitä tienvarsia ja tielle pudonneita kiviä. Kaiken kruunasi vielä nämä natiivit, jotka ajavat järkeään 20km yli sallitun nopeuden.. Hiphiphei, tätiä ei naurattanut laisinkaan, eikä Coltkaan ollut onnesta punainen mutta kuljettajan oli helppo hymyillä. Jälleen kerran tuli kaivattua sitä navigaattoria, se kun näyttää yleensä ne isoimmat mutkat etukäteen, ja sitä ei meidän paperikartta tee.

Marbella oli näinkin isoksi kaupungiksi todella hyvin hukassa. Eikä hotelliakaan tahtonut löytyä ennen kuin se parin tunnin kipuraja oli ylitetty. Tottakai meidän huonevaraus on ilmeisesti kadonnut jonnekin bittiavaruuteen ja sitä selvitellessä ehtisi kulua ikä ja terveys. Olihan meillä omassa sähköpostissa kopio varauksesta, mutta suomenkielinen varaus ei muuten paljoa auta tällä perällä. Jälleen kerran hotels.com tökkii iloisesti. Saimme kuitenkin katon pään päälle, neliöitä on hieman enemmän kuin meidän edellisessä asunnossa kotosuomessa, kylpyhuoneessa on neljä ovea: yksi wc:n, yksi suihkuhuoneen, yksi kylpyammeosaston ja yksi ovi erottamaan sen muusta asunnosta. =) Sweet.

Illalliselle otimme varaslähdön tuossa läheisessä ostarissa ja hotasimme siinä kiireessä parit pihvit ääntä kohti. Vielä äsken tullessamme hotellille respan palveluhenkilö odotti puhelinsoittoa pomoltaan Madridista, joka vahvistaisi meidän yöpymisvarauksen menneen oikeaan osoitteeseen. Mutta eiköhän tuossa yhdeksän aikaan viimeistään uskalla kuljettajakin ottaa ansaitun viskitömpsyn minibaarista ja laittaa ammeeseen veden valumaan, minä menen siihen aikaan nauttimaan sadesuihkusta. Ai että.